Maa-artisokka oli jo pitkään kiinnostanut minua raaka-aineena. Ajattelin, että helpostihan tästä juureksesta saa loihdittua maukkaan keiton. Tuunaamalla yrteillä, kermalla tai muilla juureksilla makua voisi myös muunnella. Rohkaistuneena ostin pussin maa-artisokkia ja ryhdyin hommiin. Ohje oli melko yksinketainen ja helppo valmistaa. Työläin osuus oli maa-artisokkien kuoriminen, muu hoitui kuin itsestään.

500 g maa-artisokkaa
2 isoa perunaa
1 sipuli
nokare voita tai ruokaöljyä
0,5 dl valkoviiniä
4-5 dl vettä
suolaa ja mustapippuria
2 dl ruokakermaa

Kuori maa-artisokat ja perunat, paloittele palasiksi. Kuori ja silppua sipuli. Laita kattilaan nokare voita tai hieman öljyä lämpenemään ja kuullota sipulia hetki. Lisää maa-artisokat ja perunat, valkoviini, vesi ja mausteet. Anna kiehua kohtalaisella lämmöllä noin 15 minuuttia tai niin kauan että juurekset ovat kypsiä.

Soseuta keitto savasekoittimella. Lisää ruokakerma ja kiehauta. Tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita. Jos keitto on liian paksua lisää vettä tai valkoviiniä.

Vaihtoehtoja keiton tuunaukseen:

• Lisää sipulin kanssa keitton 1-2 valkosipulinkynttä kuorittuna ja murskattuna sekä 0,5 tl kuivattua timjamia.
• Kuori ja paloittele 2 porkkanaa juuresten joukkoon. Lisää tällöin veden määrää 0,5 litraan.
• Keitosta voi tehdä erityisen ilmavaa ja kuohkeaa vatkaamalla valmista keittoa sähkövatkaimella hetken ajan.

Tästä keitoksesta ei tullut otettua kuvaa, koska ehdin syödä pitkin hampain lautasellisen tyhjäksi ja loput kaadoin roskiin. Syystä, että minulla ei ollut valkoviiniä vaan lorautin keiton sekaan valkoviinietikkaa. Myönnän, suuri virhe. Tämä sai aikaan pistävän lähes metallisen maun. Yritin kyllä löytää sen ihanan samettisen maun, jota kaikki kehuvat ja sitkeästi maistelin joka lusikallisen lautaselta. Mutta ei sitä oikein löytynyt.

Uskon vakaasti, että keitto on hyvää oikein valmistettuna ja tuunaukset sopivat myös tähän keittoon. Nyt vain ei oikein kokilta soppa onnistunut ja sellaistahan se välillä on, vain yrityksen ja erehdyksen kautta päästään parhaaseen lopputulokseen. Yritän siis myöhemmin uudelleen, kunhan jälkimaku on laantunut.